Glossary

Tavallisesti käytetty nimi kemiallisille alkuaineille, yhdisteille ja yhdisteiden ja alkuaineiden seoksille.

Tätä termiä käytetään työsuojeluun liittyvässä peruslainsäädännössä: 
Kemiallisella tekijällä tarkoitetaan yksin tai seoksessa olevaa alkuainetta tai yhdistettä, sellaisena kuin se esiintyy luonnontilassa tai jonkin työtehtävän yhteydessä tuotettuna, käytettynä tai vapautuneena, jätteiden päästöt mukaan lukien, riippumatta siitä, onko se tuotettu tarkoituksellisesti vai tahattomasti ja onko se saatettu markkinoille vai ei.

Tuote, jolle annetaan tuotannossa erityinen muoto, pinta tai rakenne, joka määrittää sen käyttötarkoitusta enemmän kuin sen kemiallinen koostumus.

Tyypillisiä esimerkkejä ovat renkaat, muovikalusteet, sähkölaitteet, kemiallisista kuiduista valmistetut tekstiilit, kaapelit

Yhdestä tai useammasta kemiallisesta aineesta tai yhdisteestä koostuva tuote. Kemikaalin tarkoitus riippuu suurelta osin sen kemiallisesta koostumuksesta.
Tyypillisiä esimerkkejä ovat liimat, maalit, musteet, desinfiointiaineet, biosidit, pehmitteet, silikoni, ilotulitteet, voiteluöljyt jne.

Kahdesta tai useammasta alkuaineesta koostuva kemiallinen yhdiste

Vaarallisten aineiden luokitus perustuu luokituksia, merkintöjä ja pakkaamista koskevassa asetuksessa (CLP) määritettyihin luokkiin. Nämä luokat sisältävät fyysiset vaarat (räjähdyksen, syttymisen, epästabiiliuden jne.), terveysvaarat (kaikki terveydelle lyhyt- ja pitkäaikaista haittaa aiheuttavat

Kaasussa (yleensä ilmassa) olevat aineen tai seoksen kiinteät hiukkaset.

Käsite ”höyry” koskee erityisesti hienoja kiinteitä hiukkasia, jotka leijuvat ilmassa ja jotka usein syntyvät sulaneiden aineiden haihtumisesta (esim. hitsaushöyryt ja kumista syntyvät höyryt).

Kaasulla tarkoitetaan ainetta,
(i) jonka höyrynpaine 50 C:n lämpötilassa on suurempi kuin 300 kPa (absoluuttinen) tai
(ii) joka on täysin kaasumainen 20 C:n lämpötilassa ja 101,3 kPa:n vakiopaineessa

Aineita ja ilman epäpuhtauksia voi syntyä työpaikan prosesseissa, kuten palamisprosesseissa, joissa syntyy höyryjä, poistokaasuja ja savua, sekä hionta- ja leikkausprosesseissa, joissa syntyy pölyä. Prosesseissa syntyvät aineet ja ilman epäpuhtaudet voivat olla vaarallisia.

Ainetta tai seosta, joka täyttää CLP-asetuksen liitteen I osissa 2–5 säädetyt fysikaalisiin, terveydelle aiheutuviin tai ympäristövaaroihin
liittyvät kriteerit, pidetään vaarallisena, ja se on luokiteltava mainitussa liitteessä säädettyjen vaaraluokkien mukaisesti.
Vaarallisten aineiden luokitus perustuu luokituksia, merkintöjä ja pakkaamista koskevassa asetuksessa määritettyihin luokkiin. Nämä luokat sisältävät fyysiset vaarat (räjähdyksen, syttymisen, epävakauden jne.), terveysvaarat (kaikki terveydelle lyhyt- ja pitkäaikaista haittaa aiheuttavat näkökohdat) ja ympäristövaarat (vesiympäristö jne.)
Englanniksi käsitteet ”hazardous substance” ja

Nesteellä tarkoitetaan ainetta tai seosta, 
i) jonka höyrynpaine 50 °C:n lämpötilassa on korkeintaan 300 kPa (3 baaria),
ii) joka ei ole täysin kaasumainen 20 °C:n lämpötilassa ja 101,3 kPa:n vakiopaineessa ja 
iii) jonka sulamispiste tai sulamisen alkamispiste 101,3 kPa:n  vakiopaineessa on 20 °C tai vähemmän.

Seoksella tarkoitetaan seosta tai liuosta, joka koostuu kahdesta tai useammasta aineesta.

Prosessin yhteydessä syntyvät epäpuhtaudet voivat syntyä minkä tahansa prosessin päästöinä ja aiheuttaa altistumisen työpaikoilla. Tällaisia prosesseja ovat esimerkiksi palamisprosessit ja prosessit, joissa lähtöaine hajoaa fyysisesti tai kemiallisesti tai jossa se muuten muuttuu.

Kiinteällä aineella tarkoitetaan ainetta tai seosta, jonka määritelmä ei vastaa nesteen tai kaasun määritelmää (CLP).

Kiinteä on aineen olomuoto. Sille on ominaista rakenteellinen jäykkyys ja se, että sen muoto tai tilavuus ei muutu.

Aineella tarkoitetaan alkuainetta ja sen yhdisteitä sellaisina kuin ne esiintyvät luonnossa tai millä tahansa valmistusmenetelmällä tuotettuina, mukaan luettuna aineen pysyvyyden säilyttämiseksi tarvittavat lisäaineet ja valmistusprosessista mahdollisesti johtuvat epäpuhtaudet, mutta lukuun ottamatta liuottimia, jotka voidaan erottaa vaikuttamatta aineen pysyvyyteen tai muuttamatta sen koostumusta; alkuaine tai kahden tai useamman alkuaineen yhdiste.

Syöpää aiheuttavalla aineella tai seoksella (karsinogeeni) tarkoitetaan ainetta tai aineiden seosta, joka aiheuttaa syöpää tai lisää sen ilmaantuvuutta.

Räjähtävä aine tai seos on kiinteä tai nestemäinen aine tai aineiden seos, joka sellaisenaan kemiallisesti reagoimalla kykenee muodostamaan kaasua, jonka lämpötila, paine ja muodostumisnopeus ovat sellaisia, että niistä voi aiheutua vahinkoa ympäristölle.

Altistumisella kuvataan sitä, että työntekijän ympäristössä on ainetta, jota työntekijä voi joko hengittää tai saada itseensä ihokosketuksesta (myös silmien ja korvien kautta) tai nielemällä. 

Organismin joutuminen kosketuksiin kemiallisen, radiologisen tai fysikaalisen tekijän kanssa. Altistuminen määritellään tekijän saatavuuden määränä elimen (esimerkiksi iho, keuhkot, sisäelimet) rajapinnoilla.

Luokituksia, merkintöjä ja pakkaamista koskevassa asetuksessa (CLP) erotetaan toisistaan syttyvät kaasut, nestemäiset aerosolit ja kiinteät aineet, ja niihin sovelletaan eri kriteerejä. Yksinkertaistetusti voidaan sanoa, että kaikki aineet, jotka voivat syttyä ja palaa tai edistää muiden aineiden syttymistä ja palamista, ovat syttyviä.

Vaara voi olla mitä tahansa, josta voi aiheutua haittaa. Vaarat voivat vaikuttaa ihmisiin, omaisuuteen tai prosesseihin: ne voivat esimerkiksi aiheuttaa onnettomuuksia ja sairauksia, alentaa tuotoksia tai vahingoittaa koneita. 

Ruoan, lääkkeiden, nesteiden ja muiden aineiden saaminen kehoon suun kautta. 

Ilman vetäminen hengitysteihin ja keuhkoihin.

Ihoärsytyksellä tarkoitetaan palautuvan ihovaurion ilmaantumista enintään neljä tuntia kestäneen testiaineen annostelun jälkeen.

Mutaatio on solun geneettisen aineksen määrän tai rakenteen pysyvä muutos. Termiä ’mutaatio’ käytetään sekä periytyvistä geneettisistä muutoksista, jotka ilmenevät fenotyyppisinä muutoksina, että niiden perustana olevista DNA:n muutoksista, jos ne tunnetaan (kuten tietyt emäsparien muutokset ja kromosomien translokaatiot).

Lisääntymismyrkyllisyyteen kuuluvat haitalliset vaikutukset aikuisten miesten ja naisten sukupuolitoimintoihin ja hedelmällisyyteen sekä jälkeläisten kehityshäiriöt.

Työperäisellä riskillä tarkoitetaan vaaralle altistumisesta aiheutuvan vamman tai sairauden todennäköisyyttä ja vakavuutta. 

Hengitysteitä herkistävällä aineella tarkoitetaan ainetta, joka hengitettynä aiheuttaa hengitysteiden yliherkkyyttä.

Ihoa herkistävällä aineella tarkoitetaan ainetta, joka iholle joutuessaan aiheuttaa allergisen reaktion.

Hengitysteitä herkistävällä aineella tarkoitetaan ainetta, joka hengitettynä aiheuttaa hengitysteiden yliherkkyyttä.

Ihoa herkistävällä aineella tarkoitetaan ainetta, joka iholle joutuessaan aiheuttaa allergisen reaktion.

Lainsäädännön näkökulmasta kemikaali (aine, seos) on välittömästi myrkyllinen, jos se täyttää seuraavat luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta annetun asetuksen kriteerit:
Välittömällä myrkyllisyydellä tarkoitetaan haittavaikutuksia, joita esiintyy, kun ainetta tai seosta on annosteltu kerta-annoksena suun tai ihon kautta tai useina annoksina 24 tunnin aikana taikka hengitysteitse neljän tunnin aikana.

Luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta annetussa asetuksessa erotetaan toisistaan myrkyllisyys suun, ihon ja hengitysteiden kautta

Altistuminen vaarallisille aineille voi aiheuttaa elinvaurioita. Luokitusta, merkintöjä ja pakkaamista koskevassa asetuksessa erotetaan toisistaan kerta-altistumisesta tai toistuvasta altistumisesta johtuvat elinvauriot.

Ks. kemiallisia tekijöitä koskeva direktiivi

Direktiivi 2004/37/EY (syöpää ja perimän muutoksia aiheuttavia aineita koskeva direktiivi), 
annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta

Neuvoston direktiivi 98/24/EY (kemiallisia tekijöitä koskeva direktiivi),
annettu 7 päivänä huhtikuuta 1998, työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemisesta työpaikalla esiintyviin kemiallisiin tekijöihin liittyviltä riskeiltä (neljästoista direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008 (CLP-asetus),
annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta

Ks. luokitus, merkinnät ja pakkaaminen

Ks. syöpää ja perimän muutoksia aiheuttavia aineita koskeva direktiivi

Ks. yhdenmukaistettu luokitus- ja merkintäjärjestelmä 

Tietoa GHS:stä

Työperäisen altistumisen viiteraja-arvoista annettu direktiivi 2009/161/EU

Ks. työperäisen altistumisen raja-arvot 

Ks.  kemikaalien rekisteröinti, arviointi, lupamenettelyt ja rajoitukset

Asetus (EY) N:o 1907/2006 (REACH-asetus),
annettu 18 päivänä joulukuuta 2006 kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH) ja Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta

Asetus (EY) N:o 1907/2006 (REACH-asetus)

Ks. käyttöturvallisuustiedote

Kaikki toimenpiteet, joiden tarkoituksena on vähentää vaarallisten aineiden syntymistä ja altistumisriskiä.

Varoitusmerkillä tarkoitetaan graafista ulkoasua, jossa on symboli sekä muita graafisia elementtejä, kuten reuna, taustakuvio tai väri, ja jonka tarkoituksena on antaa erityistä tietoa kyseisestä vaarasta.

Vaaralauseke on tiettyä vaaraluokkaa ja -kategoriaa koskeva lauseke, joka kuvaa vaarallisen aineen tai seoksen vaarojen luonnetta sekä tarvittaessa vaaran astetta.

Työpaikan ilman epäpuhtauspitoisuuksien mittaaminen. Mittauksia voidaan tehdä työntekijöiden altistumisen mittaamiseksi tai työpaikan ilman epäpuhtauspitoisuuksien selvittämiseksi ja esimerkiksi vuotojen selvittämiseksi, ilman epäpuhtauksien lähteiden tunnistamiseksi ja paikallisen ilmanpoiston tehokkuuden arvioimiseksi, jotta voidaan päättää toteutettavista toimenpiteistä. Käytettävissä on erityyppisiä mittauslaitteita riippuen siitä, minkä aineen pitoisuutta aiotaan mitata. 

Työntekijöiden vaarallisille aineille altistumisen tekninen mittaaminen käyttämällä aine- tai aineryhmäkohtaisia mittausmenetelmiä ja -välineitä. Useimmiten käytetty mittaus on epäpuhtauspitoisuuksien mittaaminen työpaikan ilmassa – pysyvästi tai tapauskohtaisesti – ja vaarallisten aineiden tai niiden metaboliittien mittaaminen altistuneiden työntekijöiden biologisissa aineissa (esim. veressä tai virtsassa).

Kaikki toimenpiteet, joilla pyritään parantamaan terveyttä ja turvallisuutta. Toimenpiteillä voidaan joko vähentää vaarallisten aineiden syntymistä tai pienentää altistumisriskiä. 

Kaikki toimenpiteet, joiden tarkoituksena on vähentää altistumista vaarallisille aineille käyttämällä organisatorisia toimenpiteitä (esim. vähentämällä työntekijöiden määrää altistuneilla alueilla).

Henkilönsuojaimilla tarkoitetaan

a) välinettä, joka on suunniteltu ja valmistettu henkilön käytettäväksi tai pidettäväksi suojaamaan yhdeltä tai useammalta hänen terveyteensä tai turvallisuuteensa kohdistuvalta riskiltä

b) edellä kohdassa a) tarkoitettujen välineiden vaihdettavia osia, jotka ovat olennaisia välineiden suojaavan vaikutuksen kannalta

c) edellä kohdassa a) tarkoitettujen välineiden kiinnitysmekanismeja, jotka eivät ole henkilön yllään pitämiä tai käyttämiä, jotka on suunniteltu yhdistämään kyseinen väline sen ulkopuoliseen laitteeseen tai varmaan kiinnityspisteeseen, joita ei ole suunniteltu pysyvästi kiinnitetyiksi ja jotka eivät edellytä kiinnitystöitä ennen käyttöä.

Työperäisten riskien arvioinnin tavoite on työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojaaminen. Riskinarviointiin kuuluu riskien tunnistaminen, riskien vakavuuden arvioiminen ja riskinvähentämistoimien tarpeellisuudesta päättäminen.
Terveyttä ja turvallisuutta koskevan lainsäädännön mukaan kaikkien työnantajien on tehtävä riskinarviointeja säännöllisesti.

Käyttöturvallisuustiedotteessa annetaan tietoa kemikaalin ominaisuuksista ja siihen liittyvistä vaaroista, ohjeita sen käsittelyyn, hävittämiseen ja kuljetukseen sekä ensiapu-, palontorjunta- ja turvallisuustoimenpiteet altistumisen pienentämiseksi. Käyttöturvallisuustiedotteen sisältämät tiedot ovat tarpeen riskien ymmärtämiseksi ja kemikaalin käsittelemiseksi turvallisesti.

Vaarallisen aineen tai kemikaalin tai vaarallisia aineita synnyttävän prosessin vaihtaminen vaarattomampaan.

Kaikki toimenpiteet, joiden tarkoituksena on vähentää altistumista vaarallisille aineille käyttämällä teknisiä laitteita.